Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2025–2028 on voimassa 1.5.2025 – 29.2.2028. Sopimuskausi on 2 vuotta ja 10 kuukautta.
Palkankorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia. Sopimuksen kustannusvaikutus on ns. yleisen linjan mukainen. Prosenttiluku on pienempi, koska KVTES:n sopimuskausi on kaksi kuukautta lyhyempi kuin yleisen linjan kolmen vuoden kausi.
Lisäksi kunta ja hyvinvointialoille neuvoteltiin uusi palkkauksen kehittämisohjelma* vuosille 2026–2028 ja sen palkankorotukset ovat 1,8 prosenttia. Tämä nostaa palkankorotukset yli yleisen linjan yhteensä 9,17 prosenttiin sopimuskauden aikana.
Kehittämisohjelman korotukset huomioiden palkankorotuksista pääosa – 74 prosenttia – on yleiskorotusta. Pelkästään KVTES:n sopimuskorotuksista yleiskorotuksen osuus oli 92 prosenttia. Kehittämisohjelman palkankorotuserät ovat kaikki paikallisesti kohdennettavia järjestelyeriä.
* Kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2026–2028
Perälauta vuoden 2027 sopimuskorotuksiin
Yleisestä linjasta poiketen sopimuksen kolmas vuosi ei ole irtisanottavissa, eli KVTES-sopimuksessa ei neuvotella kolmannen vuoden sopimuskorotuksista. Vuoden 2027 palkankorotusten tasoa kuitenkin tarkastellaan sopimukseen liitetyn perälaudan eli takuulausekkeen pohjalta. Tällä varaudutaan mahdolliseen tilanteeseen, jossa vientiteollisuuden palkankorotustaso nousisi ennakoidusta neuvotteluissa vuoden 2027 osalta.
KVTES-sopimuksen vuoden 2027 sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,4 %. Jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry) vuoden 2027 sopimuskorotukset muuttuvat, KVTES-sopimuksen sopimuskorotukset seuraavat uuden teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen korotuksia samassa suhteessa.
Jonkin verran parannuksia työehtojen sisältöön
Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia joutuisaksi ruokailuksi työajalla. Joutuisa ruokailu edellyttää paikallista työnantajan ja pääsopijajärjestöjen välille tehtävää sopimusta.
Pitkien lomien eli yli vuosilomalain mukaisen 30 päivää ylittävien lomapäivien vaihtaminen rahaksi on nyt mahdollista. Vaihtaminen edellyttää kuitenkin paikallista sopimusta ja lisäksi työntekijän/viranhaltijan kanssa henkilökohtaista sopimista.
Työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvään liialliseen rasitukseen sovelletaan, mitä työturvallisuuslaissa säädetään. Ja paikallisella sopimuksella voidaan sopia työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan korvaamisesta.
- Matkustuskustannusten korvausten kilometrirajaa nostettiin 8 000 kilometriin.
- Sairauspoissaoloon hyväksytään myös fysioterapeutin antama todistus.
- Hedelmöityshoidosta aiheutuva työkyvyttömyys oikeuttaa palkalliseen sairauslomaan.
- Perheen ja työn yhteensovittamista parannettiin palkallisella imetystauolla (15 min).
- Tilapäinen hoitovapaa ei enää edellytä kodin ulkopuolella työskentelyä.
- Raskauden päätyttyä ennenaikaisesti on oikeus raskausvapaaseen. Raskausvapaan hakemisessa ei noudateta hakuaikoja.
- Heikennyksenä työehtoihin muutettiin lomautusilmoitusaikaa, joka lyhenee 3 viikkoon.
Luottamusmies on nyt luottamusedustaja
Osana siirtymistä sukupuolineutraaleihin nimikkeisiin luottamusmies on nyt kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja.
Luottamusedustajan ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotettiin. Pääluottamusedustajalle annettava vapautus vakiinnutettiin ja se on keskimäärin työpäivä viikossa 105 edustettavaa kohti.
Sopimuskauden aikainen työryhmä selvittää henkilöstön edustajan asemaa koskevia määräyksiä laajemmin.
Työryhmät valmistelevat seuraavia uudistuksia
Sopimuskauden ajalle sovittiin jälleen useita työryhmiä. Työryhmät valmistelevat sopimuskaudella sopimusneuvotteluissa ratkaisematta jääneitä kysymyksiä tai yhteisesti todettuja kehittämistä vaativia työelämän kysymyksiä.
Palkkausjärjestelmätyöryhmä seuraa ja ohjaa tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa ja arvioi järjestelmän kehittämistarpeita.
Työaikatyöryhmä arvioi KVTESin työaikamääräysten uudistamistarpeet ja tekee esitykset tarvittavista sopimusmuutoksista. Tavoitteena on myös kehittää sopimusmääräyksiä niin, että niiden avulla voidaan vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta.
Työryhmät perustettiin myös arvioimaan ja kehittämään sopimusmääräyksiä, joilla
- tuetaan työntekijän/viranhaltijan pysymistä työelämässä ja paluuta työhön
- tarkastellaan henkilöstön edustajien asemaa
- valmistellaan poikkeusolojen määräyksiä tilanteessa, jossa valtioneuvosto toteaa poikkeusolot ja soveltaa valmiuslakia
- parannetaan työhyvinvointia, työurien laadullista kehittämistä ja pidentämistä
- edistetään työhyvinvointia etä- ja hybridityössä sekä kehitetään siihen liittyviä käytäntöjä
- tuetaan osaamisen kehittämistä.
