Liittojen tarjoamien urapalvelujen kävijämäärät kasvussa

Uravalmentajan kohtaaminen voi olla ratkaisevaa 

Osaamis- ja urapalveluiden kautta ammattiliiton jäsen voi kehittää osaamistaan ja saada tukea työnhakuun sekä uran eri vaiheisiin. Palvelujen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina.

Kun haastava työllisyystilanne näkyy pitkinä työn­hakuaikoina ja valmistuneiden työllistyminen kestää pidempään, hakevat liittojen jäsenet en­tistä aktiivisemmin tukea työnhakuun ja urasiirtymiin. Pitkä työnhaku voi nostaa pintaan turhautumista ja hei­kentää työnhakukuntoa. Liitoilta saa tukea.

– Loimun urapalveluihin kuuluu laaja kokonaisuus eri­laisia palveluita ja tuotteita, ja niitä on jo vuosien ajan käytetty paljon, Luonnon-, ympäristö- ja metsätietei­lijöiden liitto Loimun urapalvelupäällikkö Suvi Liik­kanen kertoo.

– Palveluiden käyttäjämäärät vaihtelevat vuositasol­la henkilökohtaisen valmennuksen 500 käyttäjästä työpaikkasyötteen 27 000 käyttäjään. Viime vuosina olemme nähneet erityistä nousua työnhakuun liitty­vien valmennusten varauksissa ja työpaikkasyötettä hyödyntäneiden määrässä. Nämä molemmat kerto­vat työnhakijoiden määrän kasvusta, minkä tilastot­kin näyttävät, Liikkanen kertoo.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n (YKA) osaamis­palvelujen asiantuntijan Meri Tennilän mukaan työt­tömien osuus ei näy vielä merkittävästi nousseen liiton uravalmennuspalveluiden käyttäjissä, vaikka käyttäjä­määrät ovatkin muuten nousseet. Palveluiden avulla en­nakoidaan tulevaa, pohditaan vaihtoehtoja ja osaamisen uudenlaista profilointia, eli kehitetään urajoustavuutta.

– YKAlla voi osaamispalveluiden kautta kehittää osaa­mistaan, vahvistaa työelämävalmiuksiaan ja kohdata muita yhteiskuntaosaajia. Urapalvelut puolestaan tar­joavat yksilöllisempää tukea työnhakuun ja erilaisiin uran nivelkohtiin, Tennilä kertoo.

Molempien liittojen urapalveluihin kuuluvat itsenäises­ti käytettävät palvelut kuten Duunitorin kanssa tehty työpaikkalistaus avoimista työpaikoista ja Palkkanosturi, jossa voi arvioida palkkatasoa eri toimialoilla tai tehtä­vissä.

Palvelutarjontaan kuuluvat myös ryhmämuotoisesti toteutetut koulutukset ja työnhakijoiden vertaisvalmen­nusryhmät. Yksilötasolla voi saada ura- ja työnhakuval­mennuksia, työhyvinvointiohjausta tai palkkaneuvotte­lun sparrausta.

Akavan Erityisalat on tarjonnut jäsenilleen monipuolisia urapalveluita jo useiden vuosien ajan yhteistyökumppa­ninsa Coollan kautta. Palvelupäällikkö Satu Sahla-Juvankosken mukaan urapalveluiden tarve on kasvanut ja yksilöllistä apua korkeakoulutettujen jäsenten keskuu­dessa kaivataan edelleen.

– Urapalveluiden teemat ovat laajentuneet tässä yhteis­kunnallisessa tilanteessa enemmän työhyvinvoinnin tai pitäisikö sanoa työnhakuhyvinvoinnin suuntaan, koska ajat ovat ankarat ja vahva osaamistaustakaan ei takaa helppoja ”pikavoittoja” työnhakumarkkinoilla, Sahla-Juvankoski kertoo

– Työnhaku itsessään on jo totista työtä. Huolestutta­va piirre näkyy myös nuorten uupumisessa jo ennen kuin ensimmäistä kunnon työsopimusta on edes kirjoitettu. Epävarmuus, yhteiskunnalliset murrokset sekä joidenkin alojen massiiviset säästötoimet johta­vat luonnollisesti tilanteeseen, jossa tuen tarve kasvaa entisestään.

Valmennus toteutuu jäsenen tarpeen pohjalta

Henkilökohtaiset uravalmennukset tai työnhakusparra­ukset toimivat käytännössä niin, että jäsenet varaavat ajan sähköisen ajanvarauskalenterin kautta. Tapaamiset toteutetaan yleensä etänä.

Ohjaus toteutetaan jäsenen tarpeen pohjalta. Siksi aina alkuun sovitaan, mitä asiaa hän toivoo ohjauksessa käsiteltävän.

– Usein se on jotain hyvin konkreettista, kuten cv:n sparrailu tai Linkedin-profiilin muokkaus. Keskeisiä teemoja on myös oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, työhaastatteluun valmistautuminen, urasuuntien kartoittaminen ja omien vahvuuksien tai vaikkapa motivaatiolähteiden pohdiskelu”, kertoo uravalmentaja Petra Bedda Loimusta.

Valmennuskeskustelu lähtee aina liikkeelle kunkin jäse­nen sen hetkisistä tarpeista ja toiveista, valmentajalla tai liitolla ei ole tavoitteita valmennuskeskustelulle. Keskus­telu on myös luottamuksellista, eli valmennettava voi puhua häntä pohdituttavista asioista turvallisesti, Suvi Liikkanen kertoo.

Valmennusprosessin pituus vaihtelee valmennettavi­en tarpeiden mukaan. Isolle osalle riittää yksi keskustelu, mutta esimerkiksi työnhaussa on usein hyödyllistä sopia useampi valmennuskeskustelu.

Akavan Erityisalojen Satu Sahla-Juvankoski korostaa, että ammattiliiton urapalvelu on monille niin sanottua täsmäapua, kun uravalmentajat ymmärtävät nimen­omaan korkeakoulutettujen urapolkuja, tarpeita ja osaa­mista.

– Usein lyhytkin keskustelu voi johtaa oivallukseen oman uran uudesta suunnasta. Itse on usein liian lähellä tilannettaan, jotta osaisi nähdä oman osaa­misensa erityispiirteet ja pystyisi vielä pukemaan ne sanoiksi. Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen avaavat joskus yllättäviäkin näkökulmia uuden suun­nan löytymiselle.

Osaamistarpeissa nousevat vastuullisuuskysymykset, itsensä johtaminen ja tekoälyn hyödyntäminen

– Kysymme koulutuspalautteiden yhteydessä jäseniltä, millaisia osaamistarpeita he näkevät itsellään tulevai­suudessa. Vahvimpina nousevat esiin tekoäly- ja di­giosaaminen, Meri Tennilä kertoo.

Ykalaisten toiveissa näkyy paitsi tarve oppia käyttämään uusia ohjelmia myös kyky arvioida niiden vaikutuksia kriittisesti – esimerkiksi eettisestä ja kestävyysnäkökul­masta.

– Toinen vahva teema on johtamisosaaminen, mikä kertoo siitä, että johtamisesta on tullut entistä moni­mutkaisempi ja vaativampi osaamisalue, Tennilä sanoo.

Loimun jäsenten kentästä Suvi Liikkanen nostaa vastuul­lisuusteeman. Erityisesti yritysvastuun osaamisalueille on ollut kysyntää. Myös biodiversiteettiin ja ennallistami­seen liittyvä osaaminen on kasvussa, kun eri organisaa­tioiden vastuu toiminnan vaikutuksista elinympäristöön tulee määritellä ja suunnitella toimia, joilla vaikutuksia voidaan pienentää.

Lisäksi toivotaan dataan, tietokantoihin ja koodauk­seen liittyvää osaamista, sillä valtavan datamäärän ja eri järjestelmistä saatavan tiedon hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää. Tekoäly vaikuttaa kaikkien työhön, eli oman työn kannalta relevanteista tekoälysovelluksista tulisi vähintään pysyä kärryillä. Loimussa on tarjottu jä­senistölle koulutuksia näistä kaikista teemoista.

Petra Beddan mukaan nyt haetaan myös itsensäjoh­tamisen taitoja.

– Tähän kuuluu mielestäni myös huolen pitäminen itsestä ja omasta hyvinvoinnista. Myös työnhakutaidot ja oman uran navigointitaidot ovat tänä päivänä tar­peellisia, kun työurat ovat katkonaisia, Bedda kertoo.

Liitot tukevat hyvinvointia

Työhyvinvoinnin vahvistamisessa tyypilliset kysymykset liittyvät kuormittavaan työtilanteeseen.

– Silloin lähdemme palastelemaan mistä kuormitus voisi johtua. Voimme työhyvinvointiohjauksessa pohtia omia toimintamalleja tai sitä, miten asioita voi ottaa pu­heeksi esihenkilön kanssa, miten huolehtia omista voi­mavaroista sekä miten asettaa rajoja itselleen ja muille, Petra Bedda kertoo.

YKAn urahyvinvointivalmennuksesta jäsen voi saada tu­kea työssä tai työnhaussa jaksamiseen, palautumiseen tai haastaviin tilanteisiin, kuten yt-neuvotteluihin. Opis­kelijoille on oma hyvinvointiklinikka-palvelu.

– Moni ykalainen toimii esihenkilö- ja johtotehtävissä. Tärkeää on huomioida, että myös esihenkilöt kuor­mittuvat – ja tähänkin löytyy meiltä palveluja. Lisäksi nostamme työhyvinvoinnin teemaa esiin laajemmissa kokonaisuuksissa, kuten TEKin kanssa järjestettävässä Kestävän työelämän foorumissa marraskuussa, ja vaikutamme edunvalvonnassa siihen, että työelämän rakenteet myös tukisivat hyvinvointia”, Meri Tennilä kertoo.

– Jäsenet haluavat konkreettisia työkaluja ja välineitä, jotka tukevat omaa hyvinvointia ja selviytymistä työ­elämässä, vahvistaa Akavan Erityisalojen Satu Sahla-Juvankoski.

– Tämän tarpeen keskellä Akavan Erityisalat on myös halunnut hakea jäsenilleen Kelan myöntämää Kiila-kuntoutusta. Ensimmäinen Kiila-kurssi tänä syksynä on suunnattu esihenkilötyötä tekeville jäsenille ja ensi vuodelle haetaan näillä näkymin kahta uutta kurssia vahvasti työhyvinvointiteemalla.

– Tässä ajassa tarvitaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia tukitoimia, vertaistukea ja inhimillisyyttä. Me ammattiliitoissa teemme töitä inhimillisen työelämän eteen – työelämän tulee pyöriä ensisijaisesti ihmisen ehdoilla.

Työ urapalveluissa tuntuu merkitykselliseltä, kun saa olla vaikuttamassa ihmisten työllistymiseen ja osaamisen yl­läpitämiseen.

– Uravalmentajan kohtaaminen voi olla ratkaisevaa hetkessä, jossa suunta on hukassa. Voin työssäni myös olla laajemmin edistämässä oikeudenmukaista työelä­mää, jossa ihmiset voivat hyvin ja pääsevät käyttämään vahvuuksiaan, Petra Bedda summaa.