Esihenkilö kutsui sinut keskusteluun ja sen lopuksi sinulle annettiin kirjallinen varoitus tehtävien ja esihenkilön antamien määräysten laiminlyönnistä. Se on kirjoitettu varsin uhkaavaan sävyyn ja siinä viitataan jopa palvelussuhteen päättämiseen.

Mielestäsi et ole toiminut mitenkään väärin ja tunnet itsesi väärin kohdelluksi. Olet hämmästynyt ja kiukkuinen ja tunnet, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Onko mitään tehtävissä?

Kirjallisen varoituksen antamiseen esihenkilöllä on lähtökohtaisesti oikeus niin lain kuin hallin­tosääntöjenkin mukaan riippumatta siitä, missä olet työssä. Se on ennen kaikkea esihenkilön reagointi­keino, kun hänen mielestään alainen on toiminut moi­tittavasti työssään.

Hämmennystä aiheuttaa välillä se, että eri työnanta­jilla voi olla hyvinkin erilaisia varoituskäytäntöjä. Epärei­luksi koetaan puolestaan se, ettei kunta- ja hyvinvointi­sektoreilla varoituksesta voi valittaa.

Paikallisten ohjeiden mukaan toimitaan

Pääsääntöisesti työnantajilla on käytössä sisäiset ohjeet työntekijän moitittavan menettelyn varalle ja prosessi on ohjeistettu esihenkilöille. Omat menettelytavat ovat yleensä erikseen vähäisen, olennaisen ja erittäin vakavan moitittavan menettelyn osalta.

Todettakoon, että mitään jokapäiväisiä tilanteita eivät varoitusten antamiset kuitenkaan ole. Onkin huonoa esihenkilötyötä, jos esihenkilö ottaa ongelmat esille en­simmäistä kertaa vasta antaessaan kirjallisen varoituksen.

Tarkkaa tietoa huomautusten ja varoitusten määristä ei meillä liitoilla ole, koska nämä ovat lähtökohtaises­ti alaisen ja esihenkilön välisiä asioita. Koska kirjallisen varoituksen antaminen on kuitenkin poikkeuksellista, tulee liittojen lakineuvontaan niiden tiimoilta säännölli­sesti yhteydenottoja.

Varoituksesta ei voi valittaa

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään linjannut, et­tei kunta- ja hyvinvointisektoreilla voi varoituksesta va­littaa. Varoituksesta valittaminen on mahdollista vain valtion viranhaltijoilla. Kunnallisella viranhaltijapuolella on luovuttu hallinnol­lisesta kurinpitojärjestelmästä eikä varoituksesta tule merkintää mihinkään. Varoitus valtiolla on tässä mieles­sä kovempi toimi kuin kuntapuolella.

Kunta- ja hyvinvointisektoreilla työskentelevän hen­kilön saamalla varoituksella ei ole varsinaisia suoria oi­keusvaikutuksia ja se onkin paljolti työnjohdollinen toi­menpide. Vähäisten rikkomusten tapauksissa käytetään usein vielä lievempää kirjallista tai suullista huomautusta.

Kirjallinen varoitus ole mikään kurinpitorangaistus, vaikka se saajasta voi sellaiselta tuntuakin vaan enem­mänkin ”työnjohdollinen ohjaus vastaisen varalle”. Li­säksi laki edellyttää, että ennen irtisanomista henki­lökohtaisella perusteella on lain mukaisesti annettava varoitus.

Varoituskin vanhenee – mutta milloin?

Työnantajan antamassa varoituksessa ei ole parasta ennen -päiväystä eikä yksiselitteistä aikamäärää sen voimassaololle ole. Yleisesti on arvioitu, että varoitus vanhenisi noin reilussa vuodessa, mutta jopa sitäkin vanhempiin varoituksiin on voitu vedota irtisanomis­perusteen täyttymistä arvioitaessa. Varoituksen aiheel­lisuus ja vanheneminen tulevat arvioitavaksi oikeuden toimesta, mikäli työnantaja myöhemmässä vaiheessa irtisanoo palvelussuhteen varoituksessa mainitun asian perusteella. Tämä toki edellyttää irtisanomisen riitautta­mista ja korvausten vaatimista oikeusteitse.

Toimi näin

Varoitus voi tuntua väärältä tai aiheettomalta ja aiheut­taa tunteen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Ensim­mäinen reaktio onkin yleensä halu kiistää varoituksen aiheellisuus ja osoittaa sen perusteet vääriksi sekä esittää vaatimus sen kumoamiseksi.

Varoitukseen ei kuitenkaan kannata reagoida tunne­kuohussa vaan rauhoittua ensin ja pohtia, mikä omassa toiminnassa on ollut sellaista, joka on saanut työnanta­jan tuon varoituksen antamaan. Siihen on myös syytä aina suhtautua vakavasti ja miettiä oman palvelussuh­teen säilyttämisen tärkeyttä.

Jos työnantaja myöhemmin katsoisi, että henkilö on syyllistynyt varoituksessa todettuun toimintaan tois­tuvasti ja irtisanoo hänet, voi parhaimmillaan saada oikeusteitse työnantajalta korvauksia palvelussuhteen laittomasta irtisanomisesta. Ne eivät kuitenkaan talou­dellisesti korvaa menetettyä työpaikkaa.

Jos kuitenkin tuntuu siltä, että varoitukselle ei ole ai­hetta tai että sen syyt ovat vääriä, voi olla tarpeen kiis­tää varoituksen perusteet. Oma näkemys varoituksen aiheettomuudesta tai siinä ilmenneet virheet on hyvä toimittaa kirjallisesti työnantajalle, jotta myöhemmin kiistäminen voidaan myös todentaa.

Ole kuitenkin ennen tätä yhte­ydessä liittosi lakineuvontaan, joka auttaa sinua arvioimaan tilannetta ja laatimaan tuon kirjallisen vastineen varoitukselle.