Vientimallilaki ei toimi, vaan jäykistää sopimusten kehittämistä. Työmarkkinamallista pitäisikin päästä uudelleen neuvottelupöytään keskeisten liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken, toteaa JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto.


JUKO saavutti tavoitteensa: palkat nousevat yleisen linjan mukaisesti, kunta- ja hyvinvointialalle uusi palkkaohjelma.

Emme olisi voineet hyväksyä yleisen linjan alittavia palkkaratkaisuja emmekä palkkaoh­jelman menettämistä kunta- ja hyvinvoin­tialalla, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto painotti JUKOn toukokuussa pidetyssä kevät­liittokokouksessa Helsingissä.

Lähes 200 000:ta julkisalojen akavalaista palkansaajaa edustavan neuvottelujärjestön JUKOn jäsenliitot asetti­vat tammikuussa alkaneille virka- ja työehtosopimus­neuvotteluille palkkojen osalta tavoitteen ostovoimaa parantavista korotuksista.

Sopimuskierroksesta tulikin julkisaloille tiukka palkka­kierros, kun lopulta yleisen linjan mukaisten palkanko­rotusten saavuttaminen vaati pitkän väännön erityisesti valtiolla.

Sektorirajat ylittävän palkkatavoitteen lisäksi JUKO neuvotteli kunta- ja hyvinvointialan pääpöydässä palk­kojen jälkeenjääneisyyttä korjaavaan uuden, koko sopi­muskauden voimassa olevan kehittämis- eli palkkaoh­jelman.

”Vientimallilaki ei toimi”

Murto muistutti, että julkisalojen kaikkien sektorien so­pimusratkaisut syntyivät vaikeassa ja poikkeuksellisen epävarmassa talouden tilanteessa.

– Erityisen arvokasta on, että kunta- ja hyvinvointialan hyvään palkkaratkaisuun päästiin KT:n kanssa neuvotte­lemalla. On kuitenkin selvää, että vientimallilaki ei toimi, vaan jäykistää sopimusten kehittämistä. Työmarkkina­mallista pitäisikin päästä uudelleen neuvottelupöytään keskeisten liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken.

Kaikkiaan yli 680 000 palkansaajaa työllistävän julki­sen sektorin ja siihen rinnastettavien alojen sopimusneu­vottelut saatiin päätökseen 21. toukokuuta.