Ajankohtaista

13.12.2018 10.01

Työaika- ja vuosilomalait loppusuoralla

Tätä artikkelia kirjoitettaessa marraskuun 2018 lopulla sekä työaikalain uudistaminen (HE 158/2018) että vuosilomalain päivittäminen (HE 219/2018) ovat eduskunnan käsiteltävinä.

 Lakiuudistusten suuret linjat alkavat jo olla hyvin selvillä. Prosessi on kestänyt käytännössä koko kuluvan hallituskauden. Lopputuloksia voidaan pitää työntekijöiden näkökulmasta tyydyttävinä. Ainakin pahimmat uhkakuvat saatiin torjuttua.

Vaikutukset kuntasektorilla selvitetään

Kuntasektorilla sekä työaikaa että vuosilomaa koskevat asiat on sovittu varsin kattavasti virka- ja työehtosopimuksissa. Silti myös kuntasektorin työntekijöiden on hyvä olla selvillä kyseisissä laeissa tapahtuvista uudistuksista. Työaikalain uudistamisen ja vuosilomalain päivittämisen mahdollisia vaikutuksia kuntasektorilla tarkastellaan yhteistyössä kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja palkansaajia edustavien pääsopijoiden (JUKO, JAU, KOHO) välillä. Muutostarpeet otetaan huomioon tulevissa virka- ja työehtosopimuksissa.


Petri Toiviainen

neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

 

Työaikalain poimintoja


Vuoden 1996 työaikalaki esitetään korvattavaksi kokonaan uudella lailla, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Akavalaisesta näkökulmasta on erittäin tärkeää, että asiantuntijat ja keskijohto kuuluvat uuden työaikalain soveltamisen piiriin. Soveltamisalaan ei tule merkittäviä muutoksia ja se täyttää EU:n työaikadirektiivin vaatimukset.

 

Työmatkalta palautumiseen huomiota

Toteutuessaan uusi työaikalaki tunnistaa työmatkojen aiheuttaman kuormittuminen ja sen vaikutukset työturvallisuuteen. Valitettavasti lakiesitys ei kuitenkaan paranna työnsä takia paljon matkustavien asemaa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan työnantajan on pelkästään kiinnitettävä huomiota palautumiseen.


Akava on omassa lausunnossaan korostanut, että työmatkojen aiheuttaman ylikuormituksen välttämiseksi ja palautumisen varmistamiseksi työmatkoihin käytettävä aika tulisi lukea työntekijän työajaksi. Matka-aika luetaan uudenkin esityksen mukaan työajaksi ainoastaan, jos se on samalla osa työsuoritusta.

Työsuorituksen kriteeriä ei yleensä täytä esim. tulevan työkokouksen kokousasiakirjoihin tutustuminen vaikkapa junassa.

Joustotyöstä uusi työmuoto

Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä. Joustotyöaika soveltuu lakiesityksen mukaan erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työajan sijoittelua tärkeämpää ovat työn tavoitteet ja kokonaisaikataulu.


Joustotyöaika voitaisiin ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää. Myös joustotyössä säännöllisen työajan tulisi tasaantua 40 viikkotuntiin neljän kuukauden tasoittumisjaksolla, mutta työajan seuranta olisi kevyempää. Seuranta perustuisi työntekijän palkanmaksukausittain toimittamiin viikoittaisiin tietoihin tehdyistä työtunneista ja viikkolevon toteutumisesta.


Esimerkiksi Akava on lausunnossaan painottanut, että uuden joustotyömallin tulee kuitenkin olla asiantuntijatyössä pikemminkin poikkeus kuin sääntö.


Vuosilomalain poimintoja


Vuosilomalakiin on tarkoitus lisätä säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin pitkäaikaisissa sairastumistapauksissa. Työntekijä saisi lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa tämä ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäiviltä työntekijällä olisi oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tulisi sovellettavaksi.


Lakiesityksessä ehdotetaan myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajan pidentämistä. Jos työntekijän lomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Muutoksen jälkeen siirretty vuosiloma voitaisiin antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Uusien vuosilomalain säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019 lukien.

 


Palaa otsikoihin