Ajankohtaista

10.10.2018 8.10

Pääkirjoitus: Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kunta-ala maksaa vuosittain yli kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja. Kevan mukaan pääosa kustannuksista muodostuu sairauspoissaoloista.

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli 419 000 palkansaajaa lokakuussa 2017. Vuonna 2016 kunta-alan työntekijäkohtainen keskiarvo oli 16,7 sairauspoissaolopäivää. Jos kunkin palkansaajan sairauspoissaolot laskisivat keskimäärin yhdellä päivällä, vastaisi tämä noin 1 676 henkilön vuosityöpanosta.

 

Vuonna 2017 Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointi-, kannustus- ja palkitsemisohjelmilla saatiin työntekijäkohtaista sairauspoissaolomäärää laskemaan 15,7 päivästä 14,5 päivään eli 1,2 päivällä. Nyt muiden kuntien kannattaisi hyvin nopeasti ottaa Hämeenlinnasta mallia.

 

Toinen tapa lähestyä työhyvinvoinnin kehittämistä olisi yhdistää yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden intressejä. Esimerkiksi käy hyvin työmatkapyöräily.

 

Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1 200 euroa vuodessa yhteiskunnan terveydenhoitokuluja ja Tanskassa on arvioitu jokaisen pyöräilykilometrin tuottavan yhteiskunnalle 0,16 euroa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kukin passiivisuudesta pyöräilyyn siirtynyt henkilö tuottaa per pyöräilty kilometri yhteiskunnalle noin 0,70 euroa. Työmatkapyöräilyä tukeva rahallinen kannustin lisäisi sekä työhyvinvointia ja tuottavuutta että alentaisi yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

 

Mielestäni työelämän kehittämiskeskustelussa tulisi siirtyä haitoista hyötyihin ja ongelmista ratkaisuihin. Eikö olisi jo aika yhdessä sitoutua kehittämään työhyvinvointia?

 

Ted Apter

työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies

Suomen Ekonomit


Palaa otsikoihin