Ajankohtaista

10.10.2018 8.04

Miten paikallinen palkankorotuserä käytetään?

JUKO ohjeistaa kohdentamaan korotusta niille, joiden palkka ei vastaa tehtävän vaativuutta. Luottamusmiehet ovat saaneet ohjeet paikalliserän neuvottelemiseksi.

Kevään KVTES-neuvotteluissa sovittiin paikallisesti kohdennettavasta 1,2 prosentin palkankorotuksesta 1.1.2019 lukien. JUKO on antanut luottamusmiehille ohjeistusta siitä, miten jaettavissa olevaa rahaa tulisi kohdentaa.


Ensisijaisina tavoitteina on kehittää edelleen palkkausjärjestelmiä korjata palkkausepäkohtia ja tukea tuloksellisuutta edistäviä toimintoja ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä.


– Tätä erää ei tule kohdentaa kuntaliitoksista ja muista liikkeen luovutuksesta johtuviin palkkaharmonisointeihin. Palkkaharmonisointi on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, joka on hoidettava kuntoon sopimuskorotuksista riippumatta, muistuttaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.


Palkkaepäkohtien korjaaminen ja palkkausjärjestelmien toimivuus edellyttävät usein järjestelyeriä suurempaa rahamäärää. Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä onkin järjestelyeriä jaettaessa käytetty palkkausjärjestelmien kehittämiseen enemmän rahaa kuin sopimukseen kirjattu minimitaso.


– Paikallista erää sovittaessa on varmistuttava, että johto- ja esimiesasemassa olevien ja palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa ja verrokkiryhmiensä palkkoihin. Näissä ryhmissä työskentelevät ovat valtaosin jukolaisia.


Ns. työnantajavirkamiesten palkkaan (KVTES:n palkkausluvun 17 §:n tarkoittamien työnantajan asemassa olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden) ei ole syytä kohdentaa järjestelyerää, vaan heidän palkkauksestaan työnantajan tulee huolehtia muulla tavoin.


Tehtäväkohtaiset palkat kuntoon


Tehtäväkohtaisen palkan on korotuksen jälkeenkin määräydyttävä tehtävien vaativuuden perusteella. Järjestelyerän kohdentaminen ei saa johtaa palkkahinnoittelujen sisäisiin tai hinnoittelemattomien välisiin palkkaeroihin yhtä vaativissa tehtävissä.


– Ensisijaisena tavoitteena tulee olla se, että paikallisen palkkausjärjestelmän mukaiset tehtäväkohtaiset palkat saatetaan kuntoon ja päivitetään. Monen jukolaisen tehtäväkohtainen palkka on tehtävän vaativuuteen nähden liian alhainen ja haittaa osaavan työvoiman rekrytointia, Maria Löfgren sanoo.


JUKO pitää tärkeänä, että järjestelyerää kohdennetaan ryhmille, joille tehtävien vaativuudesta huolimatta maksetaan vähimmäisperuspalkkaa eikä tehtäväkohtaisessa palkassa näy tehtävän vaativuus ja tehtävässä edellytetty koulutus.


Henkilökohtaisia lisiä myönnettäessä ja korotettaessa on noudatettava KVTES:n palkkausluvun 11 §:n määräyksiä. Näiden palkanosien ja lisien korottamiseen työnantajan on ensisijaisesti käytettävä muuta rahaa kuin järjestelyerää. Jos henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet eivät ole läpinäkyviä, eivät luottamusmiehet voi hyväksyä järjestelyerän kohdentamista henkilökohtaisiin lisiin.


Korotetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa korotusten voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa, joissa ei laskentateknisistä syistä kyetä noudattamaan tätä aikataulua, on korotukset maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa voimaantulosta. Palkankorotukset maksetaan tällöin taannehtivasti 1.1.2019 lukien.

 

 


Palaa otsikoihin